Tänään tahtoisin

saada kukistettua kammottaviin korkeuksiin nousevan pyykkivuoren, mutta ulkona sataa vettä ja pyykinkuivausteline sanoi sopimuksensa irti ja meni hajoamaan niin, ettei siitä ole juurikaan mitään iloa. Täytyy odotella, siivota koko huusholli katosta lattiaan, mutten tiedä mistä aloittaisin. Turhauttava fiilis tänään.
Koulusta vapaapäivä, kun kerran Helatorstaita vietetään, mutta lupauduin töihin vanhaan työpaikkaan hoitamaan vanhuksia. Kiva päivä oli töissä. Siinä työyksikkö, jossa hidastelu on positiivinen asia. On aikaa istua  ja lukea ääneen lehteä, kiertää harmaita hiuksia papiljoteille, lakata kynsiä, kuunnella kun toinen muistelee aikoja menneitä, esittää lisäkysymyksiä ja saada toinen hyvälle tuulelle, pitää ryppyisestä kädestä kiinni ja kuivata silmänurkkaan nousevan kyyneleen. Koen tekeväni siellä tärkeää työtä, vaikka haluankin tehdä jo jotain muuta. Aina sinne voi palata tekemään vuoro tai pari.
Antiikki- ja keräilymessuilla poikkesin Ukko-kullan kanssa töistä päästyäni. Voi mikä määrä kaikkea tuiki tarpeellista ja tuiki tarpeetonta tavaraa siellä olikaan. Kumpa olisi ollut muutama ylimääräinen tuhatlappunen taskussa, mutta ei ollut.

Aarteenkin löysin, tuiki tarpeellisen. Syvän, todella hyväkuntoisen Pekka-lautasen. Matalin olen jo tusinan kerännyt kirpputoreilta, mutta syviä on vasta kolme, nyt siis neljä. Olen onnellinen.

Mutta täällä kotona. Kamala kaaos. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa. Huomenna jatkaa heti aamusta, koska huominenkin on koulusta vapaa ja työt alkavat vasta kello 10, jospa aamulla saisi niitä pyykkejäkin ulos kuivumaan

Keväinen metsä

Koulupäivän jälkeen tapasin Ystävän ja yhdessä lähdettiin kävelylle keväiseen metsään.

 Kuultiin käen kukkuvan. Nähtiin nokikanoja ja sorsia, norjan vuonohevosia ja paljon vihreää.

Käsitöistä

Käsityöt ovat elämäni suola. On niin ihanan helppoa uppoutua pehmeän langan kanssa omiin ajatuksiin. Välillä on keskityttävä tosissaan menossa olevaan kuvioon, niin että kaikki ulkopuolella oleva katoaa. Joskus tuskastuu , kun ei osaa, heittää työn nurkkaan ja kohta sen sieltä taas hakee käsiinsä ja koittaa selvittää ongelman. Välillä puhelimessa on kudontapiiri, joka yrittää selvittää ongelmaa yhdessä. Yksi lukee ohjetta ja toinen koittaa pähkäillä ratkaisua tai suomentaa ohjeen kohtaa ymmärrettäväksi.

Tuntuu hyvältä saada jotain näkyvää ja joskus kaunistakin aikaan, omilla käsillään. Minulle se on tärkeää.
Muistan kuinka joskus jokunen vuosi sitten päätin, että nyt on tämän naisen aika oppia kutomaan palmikoita. Etsin ohjetta ja aloitin tästä:

Monet kerrat purin ja väänsin itkua kera kirosanojen, neuloin ja purin taas, yritin ymmärtää. Lopulta takki oli valmis. Nyt löydän siitä monta virhettä, mutta edelleen olen ylpeä siitä että tein takin valmiiksi, en antanut periksi. Nyt keväällä takki on kaivettu naftaliinista.

On se niin kivaa, että oppiminen on koko elämän mittainen prosessi, aina voi oppia uutta.
Seuraavana oppimisen kohteeksi olen valinnut kirjoneuleet, joista ajattelen nyt, että se on sellainen taiteenlaji, johon aivoni ei taatusti kykene. Let´s see. Voin vaikka yllättää itseni uudelleen.

Aamulla mittari näytti -4 astetta. Töihin oli lähdettävä. Nämä olivat jääneet vielä naulakkoon, vaikka kaikki muut on jo korjattu kesäteloille.

Tänä aamuna näistä oli iloa. Paleleva kätisenä olen kiitollinen omasta huolimattomuudestani :)

Ohje löytyy täältä: http://www.ullaneule.net/0309/ohjeet_musica.html

Piiiitkäperjantai

Pitkäperjantai

Hiljaisena perjantaina kristityt järjestivät jo 300-luvulla Jerusalemissa ristikulkueita. Päivä on perinteisesti paaston ankarin ja kohotettu 1772 pyhäpäiväksi, paljolti pietismin tuolloin korostaman kärsimyshurskauden takia. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivää on vietetty synkissä ja vakaissa tunnelmissa. Tänä ainoana päivänä kirkkovuodessa liturginen väri on musta, kynttilät sammuksissa eikä urkuja soiteta. Pitkänperjantain jumalanpalveluksia suositeltiin alun perin pidettäväksi kaksi; piinaviikon päivittäisistä ahtisaarnoista olivat vuorossa kärsimyshistorian 5. ahti päivällä ja 6. ahti illalla (lat. actus = näytös). Pitkien kirkkomatkojen takia siirryttiin yhteen jumalanpalvelukseen, joka kaksine saarnoineen saattoi venyä pitkälle iltapäivään.

Kodeissa jopa tulen teko oli ennen kiellettyä, joten syötiin kylmiä ruokia jos niitäkään. Valmis mämmi olikin erityisesti pitkäänperjantaihin sopiva paastoruoka. Ruotsin vallan aikaan isännät olivat Suomessakin jossakin määrin omaksuneet tavan piiskata aamulla kaikki lapsensa kuten Pilatus Jeesuksen. Huveja ja kyläilyä ei ole vielä viime vuosinakaan suvaittu, ja pitkänperjantain säidenkin muistetaan useimmiten olleen kehnoja, joten päivä on varmasti tuntunut nimensä mukaan pitkältä. Kirkkoamme on arvosteltu pitkänperjantain liiallisesta korostamisesta itse pääsiäisen kustannuksella: kärsimyshistorian dramaattinen käänne parempaan pääsee monilta unohtumaan, ja kristikunnan suurin juhla saatetaan kokea pelkäksi piinaksi. Saksalaisilla päivän nimi on Karfreitag, valitusperjantai. Ortodoksit puhuvat suuresta perjantaista. Englannin Good Friday -nimitys puolestaan viittaa syntiemme sovitukseen ristinkuoleman kautta.

teksti täältä:http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/pitkaperjantai.htm

Katson ulos ikkunasta, sää on kehno, sataa lunta. Lapsia ei ole vielä piiskattu, joskohan sitten illemmalla. :)

Johan tuli arkinen kuva, mutta kun tuo aurinko paistaa niin ihanasti. Mittari näyttää +7 astetta.

Koulussa tänään superlyhyt päivä, päästiin lähtemään jo ennen kahtatoista. Sain kuin sainkin valmiiksi nojatuoleihin istuintyynyjen päälliset, ilman Alvar-ompeleita (Alvar-ommel on aaltovaasin muotoja tavoittelevaa täydellistä aaltokuviota tikkauksessa :) joka tuntuu aika-ajoin syntyvän niin luonnostaan meikäläiseltä :) )

Autolla kotiin hur hur ja tytärtä moikkaamaan hänen töihinsä. Kotona pyykkiä ja tiskiä ja tiskirätin heiluttelua. Hyvä tuli .

Illaksi töihin ja sitten voi meidän perheen pääsiäinen alkaa. Toisaalta kiva mennä töihin, jää tuo kaupassa käyminen miehelle ja pojille. Mä en kestä yli täysiä ruokakauppoja, joissa ihmiset hamstraa ruokaa aivan simona, vaikka kauppa on vain muutaman päivän kiinni.

Ei muuta kuin oikein aurinkoista pääsiäistä kaikille, jotka tänne eksyvät.

Aamunvirkku (+u)

Minä olen aamuvirkku ja kun valmis on

 aamuvirkkuu, niin joku kyllä illan torkuu...

tai toisinpäin. :)